Suomessa löytyy viinitiloja, joiden viinin valmistuksessa käytetään viinirypäleitä sekä marjoja. Viinirypäleiden käyttö on sijoittunut eteläiseen Suomeen, jossa viiniköynnökset kestävät sääolosuhteet paremmin kuin Suomen pohjoisosissa.

Suomessa viiniköynnösten menestyminen on paljon kiinni lajikkeiden vaatimista olosuhteista. Viinirypälelajikkeiden tulee kestää hallaa ja niiden tulisi kypsyä suhteessa melko nopeasti. Eteläisessä Suomessa voidaan kasvattaa lajikkeita avomaalla, mutta pohjoisemmassa tulisi suosia kasvihuoneita. Usein Suomessa kasvatetuilla viinirypäleillä on vaarana jäädä turhan happamiksi, sillä valoa ja tarpeeksi korkeaa lämpötilaa ei ole välttämättä aina saatavilla.

Suomessa menestyy kuitenkin paljon eri viiniköynnöslajeja, joten viinitilat voivat kasvattaa juuri sopivia lajeja itselleen.

  • Albo Varheaja on avomaan tumma viiniköynnöslaji. Sen marjat ovat keskikokoisia ja väriltään sinisiä. Sato kypsyy syyskuun aikana ja se kasvaa vyöhykkeillä 1-3. Albo Varheaja kestää varsin hyvin myös Suomen talvessa.
  • Hasanski Sladki on venäläissyntyinen tumma viiniköynnöslaji, joka sisältää paljon C-vitamiinia. Se kestää hyvin pakkasta ja se viihtyy happamassa maassa. Sen kasvuvyöhykkeet ovat 1-3. Hasanski Sladin rypäleet ovat pieniä ja sinisiä ja ne kypsyvät syyskuun aikana.
  • Nordica on ruotsalaislähtöinen viiniköynnöslaji, jonka rypäleet ovat keskikokoiset. Väriltään rypäleet ovat punavioletit ja niiden maku on melko makea. Nordican kasvuvyöhykkeet ovat 1-2.
  • Solaris on valkoviiniin käytettävä rypälelajike. Se on lähtöisin Saksasta ja sitä voidaan kasvattaa eteläisessä Suomessa myös avomaalla. Lajikkeet rypäleet ovat makeita ja väriltään ne ovat keltaiset.
  • Valiant on alunperin pohjoisamerikkalainen lajike, joka on jalostettu kestämään talvea hyvin. Se on aikainen sadoltaan ja se menestyy myös avomaalla. Lajikkeen rypäleet ovat pieniä ja muistuttavat ulkonäöllisesti pensasmustikkaa. Maultaan se on raikas ja marjainen.
  • Zilga on Latviassa syntynyt viiniköynnöslaji, joka on jalostettu kestämään kylmää äärimmäisen hyvin. Zilga on runsassatoinen ja se tarvitsee happaman kasvumaan. Sato kypsyy syyskuun aikana ja sen suositeltu kasvuvyöhyke on 1-4.

Suomalaisia viinejä ei myydä nimellä Viini, sillä Suomi ei ole listautunut EU:n jäsenmaana viinituottajamaaksi. Suomessa valmistetut viinit myydään rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma -nimellä. Marjaviinejä on valmistettu Suomessa jo vuodesta 1885, ja ensimmäinen kaupalliseen myyntiin tullut viinirypäleistä valmistettu viini tuli vuonna 2007.