Viinityypit kahviloissa

Viini on viinirypäleistä ja rypälemehusta valmistettu alkoholijuoma. Viinit sisältävät useimmin alkoholia noin 10-15% joten ne luokitellaan miedoiksi alkoholijuomiksi. Viinin alkoholi muodostetaan käymisteitse. Viiniä ovat valko-, puna-, rosee- sekä kuohuviini ja niitä nautitaan seurustelu- tai ruokajuomana. Alkujaan viiniä viljeltiin Iranissa ja Kaukasuksella tuhansia vuosia sitten, josta se levisi Eurooppaan antiikin aikana.

Nykypäivänä maaiman suurimpia viinintuottajaia ovat Espanja, Italia, Chile, Argentiina, Australia ja Ranska. Maailman suurimpia viininkuluttajia ovat puolestaan Andorra, Ranska, Slovenia, Kroatia, Makedonia, Portugali ja Sveitsi, jossa kaikissa kulutetaan vuodessa yli 40 litraa viiniä asikasta kohden.

Punaviini valmistetaan tummista viinirypäleistä, joiden kuoret antavat punaviinin punaisen värin. Punaviineissä on jonkin verran tanniineja, jotka syntyvät rypäleiden kuorista. Näissä viineissä suosituimmat rypälelajit ovat Syrah, Merlot sekä Cabernet Sauvignon.

Cabernet Sauvignon on punaviineissä käytettyjen lajikkeiden suosituin. Se on herukkainen ja vahva maultaan ja sopii kaikkiin tilanteisiin. Cabernet Sauvignonia viljellään kaikilla merkittävillä alueilla ja se on säilyttänyt asemansa Ranskan Bordeauxin tunnetuimpana lajina.

Valkoviini voidaan valmistaa sekä vaaleista että tummista rypäleistä. Lajikkeet kuoritaan ennen valmistusta, jolloin viini ei värjäänny. Valkoviinit lajitellaan makeusasteen mukaan makeisiin, puolimakeisiin, puolikuiviin ja kuiviin. Suosituimmat valkoviineissä käytetyt lajikkeet ovat Riesling, Sauvignon Blanc sekä Chardonnay.

Chardonnay on maailman viljellyimpiä viinirypälelajikkeista. Se on alunperin Ranskan Burgundista ja se on levittäytynut kaikkialle maailmaan. Lajike on maaultaan hedelmäinen ja täyteläinen. Chardonnay on sopiva lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Ne sopivat maultaan ruokaviineiksi, erityisen hyvin mereneläville ja vaaleille lihoille, mutta myös seurusteluviineiksi erittäin sopiva vaihtoehto.

Roseeviini on puna- ja valkoviinin välimuoto. Väri tulee kun tummien lajikkeiden kuoria uutetaan mehun seassa vain hetken, jotta viiniin ei synny tanniineja. Roseeviinit ovat monipuolisia viinejä ja soveltuvat erittäin hyvin eri ruokaviineiksi.

Kuohuviini on valkoviiniä, jossa yhdistyy viini ja hiilidioksidi. Hiilidioksidi tuo kuohuviinin sen kuplat ja ne ovat usein sekoiteviinejä. Sekoiteviineillä tarkoitetaan viinejä, joissa käytetään useampaa eri lajiketta. Kuohuviinit lajitellaan makeusasteen mukaan: Sokerittomat Brut Nature ja Dosage Zero, täysin kuiva Extra Brut, erittäin kuiva Brut, kuivat Extra Sec, Extra Trocken, Extra Seco, kuivahkot Sec, Trocken ja Secco, puolikuivat Demi-Sec ja Halbtrocken sekä makeat Doux ja Dolce.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *